Terapiaosaaminen

Terapiaosaaminen on kykyä toimia asiakkaan osallistumista tukevasti, terveyttä edistävästi ja edistäen vahvan vuorovaikutussuhteen syntymistä. Terapiaosaamiseen kuuluu fysioterapeuttinen tutkiminen, fysioterapian suunnittelu, toteutus huomioiden asiakkaan toteutusympäristö. Terapian toteuttaminen sisältää terapeuttista harjoittelua, manuaalista terapiaa, fysikaalista terapiaa sekä ohjausta- ja neuvontaa. Terapeutin tulee soveltaa yksilöllisesti näyttöön perustuvaa tietoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan fysioterapiaa.


Terapeuttinen harjoittelu

Terapeuttinen harjoittelu on tutkittuun tietoon, näyttöön perustuvaa aktiivisten ja toiminnallisten harjoitusten käyttöä, jonka tarkoituksena on palauttaa elinjärjestelmien toiminta normaaliksi sairauden tai vammaan jälkeen tai ylläpitää toimintakyky riittävällä tasolla. Sitä käytetään myös sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyssä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä että parantamisessa.

Terapeuttinen harjoittelu perustuu aktiivisiin ja toiminnallisiin sekä kuormittavuudeltaan tai vaikeusasteeltaan progressiivisesti eteneviin menetelmiin. Harjoittelu vaikuttaa sekä paikallisesti että yleisesti mm. hermoston, sydän- ja verenkiertoelimistön, tuki-ja liikuntaelimistön toimintaan ja koettuun terveyteen sekä toimintakykyyn. Terapeuttinen harjoittelu voi kohdistua hyvin paikallisesti esimerkiksi tiettyihin lihaksiin tai niveliin tai se voi olla yleistä, kuormittavaa harjoittelua yleiskunnon tai toimintakyvyn parantamiseksi. Terapeuttisessa harjoittelussa on olennaista, että harjoitteluohjelman vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti ja ohjelman vaativuus etenee progressiivisesti. Terapeuttista harjoittelua voidaan toteuttaa yksilömuotoisena tai ryhmässä.

Terapeuttisen harjoittelun vaikutukset ja tuloksellisuus ovat yksilöllisiä. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet ja ohjelma, jossa huomioidaan sekä terapeuttisen harjoittelun annos suhteessa henkilön maksimaaliseen suorituskykyyn että terapeuttisen harjoittelun suhde työssä kuormittumiseen tai muuhun vapaa-ajan kuormittumiseen.


Fysioterapianimikkeistö: 

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/nimikkeistot-luokitukset/kuntoutus-erityistyontekijoiden-nimikkeistot/Documents/Fysioterapianimikkeist%C3%B6_2007.pdf

Terapiaosaamisen osalta fysioterapianimikkeistön otsikoita ovat:

  • Terapeuttinen harjoittelu
  • Toimintakyvyn harjoittaminen
  • Fyysisen toimintakyvyn harjoittaminen
  • Liikkumisen harjoittaminen

 

Manuaalinen terapia

Manuaalinen terapia on tutkittuun tietoon, näyttöön ja erityisesti kliiniseen kokemukseen perustuvaa terapiaa, jonka tarkoituksena on palauttaa lihas-, hermo-, fascia- ja/tai nivelrakenteiden toiminta optimaaliseksi kivun, alentuneen nivelliikkuvuuten tai heikentyneen liikkeen hallinnan vuoksi . Manuaalista terapiaa voidaan käyttää myös sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyssä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä että parantamisessa.

Manuaalinen terapia on käsillä tehtävää asiakkaan fyysisen toimintakyvyn arviointia, hermo-, lihas- ja nivelrakenteiden tutkimista ja terapiaa. Manuaalisen terapian lähtökohtana on asiakkaan virheellisten kuormitustekijöiden korjaaminen erilaisilla manuaalisilla menetelmillä. Manuaalisen terapian vaikutukset ja tuloksellisuus ovat yksilöllisiä. Manuaalisessa terapiassa käytetään myös asiakkaan liikkeen ja liikkumisen ohjaamista manuaalisesti virheellisten kuormitustekijöiden välttämiseksi. Terapiamuotoina käytetään erilaisia manuaalisia menetelmiä, terapeuttista harjoittelua sekä tukevia tai ohjaavia teippauksia.


Fysikaalinen terapia

Fysikaalinen terapia on fysioterapiassa käytettävä menetelmä, mikä perustuu tutkittuun tietoon ja kliiniseen kokemukseen.  Fysikaalista terapiaa käytetään kivun lievitykseen, erilaisten kudosten paranemisprosessien tukemiseen sekä lihasten aktivaation ja venyvyyden edistämiseen osana kokonaisvaltaista fysioterapiaa. Fysikaalista terapiaa käytetään myös esim. ennen manuaalista terapiaa, jolloin fysioterapeutin työskentely on vaikuttavampaa. Fysikaalista terapiaa voidaan myös käyttää yksittäisenä terapiamenetelmänä. Fysikaalisia terapiamuotoja ovat erilaiset lämpö- ja kylmähoidot sekä sähkökipuhoidot. Fysikaalisen terapian avulla voidaan myös tukea lihasten aktivoitumista tai inhiboitumista. Joitakin fysikaalisen terapian keinoja kuten TENS ja kylmäpakkaus, asiakas voi ohjauksen jälkeen käyttää itsenäisesti kotona itsenäisen harjoittelun tukena.


Fysioterapiassa sovelletaan asiakkaille terapeuttista harjoittelua liikuntafysiologisten periaatteiden mukaisesti ja progressiivisesti etenevästi (86 %).
Fysioterapiassa arvioidaan fysioterapiamenetelmien vaikutusta asiakkaiden elämään (79 %), ja kokeillaan uusia fysioterapiamenetelmiä (78 %).
Fysioterapiassa sovelletaan motoriseen säätelyyn ja motoriseen oppimiseen liittyvää harjoittelua asiakkaille progressiivisesti yksilöön sekä toimintaan että ympäristöön liittyvät tekijät huomioiden (76 %).
Fysioterapiassa sovelletaan soveltavansa kipuun ja kipukäyttäytymiseen liittyviä terapiamenetelmiä (66 %).
Fysioterapiassa tarvitaan psykofyysisen fysioterapian osaamista (98%).

Jyväskylän Yliopiston tekemässä fysioterapeuttien ydinosaaminen -tutkimuksessa  terapeuttista harjoittelua koskevat tulokset.