Tutkimis- ja arviointiosaaminen
Fysioterapeuttisen tutkimisen tarkoituksena on seurata, määrittää ja kuvata asiakkaan toimintakyky niin yksityiskohtaisesti, että sen pohjalta voidaan laatia tarkoituksenmukainen, yksilöllinen ja yksilön, palvelujärjestelmän sekä yhteiskunnan resurssit huomioiva fysioterapiasuunnitelma, joka on osa laajempaa kuntoutus- tai palvelusuunnitelmaa. Asiakaslähtöinen ja laaja-alainen fysioterapeuttinen tutkiminen edellyttää fysioterapeutilta vankkaa tietoperustaa, ongelmanratkaisun ja kliinisen päättelyn taitoja sekä kykyä kohdata asiakas yksilönä.
Fysioterapeutti kirjaa potilaskertomukseen asiakkaan toimintakyvyn, voimavarojen ja rajoitteiden kannalta merkitykselliset havainnot systemaattisesti, kansallisia määrityksiä ja organisaation omia ohjeita noudattaen. Kirjaamisella fysioterapeutin työ tehdään näkyväksi. Huolellisesti ja oikein laaditut potilasasiakirjat varmistavat potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan sekä myös fysioterapeuttien oikeusturvan toteutumisen.
Fysioterapeuttinen tutkiminen ja tulosten analysointi etenee johdonmukaisesti ja siinä noudatetaan alalla hyväksyttyjä turvallisia, tarkoituksenmukaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia toimintamalleja. Toimintakyvyn arvioimisessa käytetään asiakkaalle sopivia ja tarkoituksenmukaisia, näyttöön perustuvia ja kulttuurisesti soveltuvia tutkimismenetelmiä sekä riittävän herkkiä ja spesifejä mittareita ja testistöjä. Keskeisiä fysioterapeuttisia menetelmiä ovat haastattelu, havainnointi, manuaalinen tutkiminen ja mittaaminen.
Haastattelu
Haastattelemalla fysioterapeutti selvittää asiakkaan lähtötilannetta,
kokemuksia ja odotuksia. Tutkimissuunnitelmaa laatiessaan fysioterapeutti kerää tietoa myös muista lähteistä, kuten
potilaskertomuksista, laboratorio- ja röntgenlöydöksistä, diagnostisista
testeistä sekä muilta sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisilta. Esitietojen perusteella fysioterapeutti
suunnittelee yksilöllisen ja tilanteeseen sopivan fysioterapeuttisen
tutkimisen.
Havainnointi
Toimintakykyä arvioitaessa fysioterapeutti havainnoi asiakkaansa toimintaa
ja suoriutumista sekä niitä mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä asiakkaan
oman arjen erilaisissa ympäristöissä, rooleissa ja suorituksissa.
Fysioterapeutin erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liike, liikkuminen,
asennonhallinta ja tasapaino.
Manuaalinen tutkiminen
Fysioterapeutti selvittää kehon rakenteita, toimintoja ja toiminnan rajoituksia käsin tunnustelemalla eli palpoimalla sekä muilla manuaalisilla tutkimismenetelmillä. Käsin
tunnustellen voidaan arvioida esimerkiksi kipua ja muita tuntoaistimuksia,
turvotusta sekä lihasten, nivelten ja hermojen toimintaa.
Manuaalisessa tutkimisessa huomioidaan ja arvioidaan nivelten liikkuvuutta, lihaksen tonusta ja testataan myös neurologisten oireiden esiintymistä. Tutkimisessa käytetään spesifiä provokaatiotestejä, mitkä kohdistuvat joko yksittäiseen kudokseen tai laajempaan kehon rakenteiden kokonaisuuteen. Tutkimisessa huomioidaan kehon hallinta.
Mittaaminen
Fysioterapeutti selvittää asiakkaan toimintakykyä sekä systemaattisten
toimintakykymittareiden (ks. esimerkiksi Toimia-tietokanta)
sekä yksittäisten kehon rakenteita, toimintoja ja suoritusta sekä osallistumista selvittävien mittausten avulla.
Huolellinen mittaaminen tuottaa mahdollisimman objektiivista tietoa asiakkaan toimintakyvyn osatekijöistä, kuten nivelten liikelaajuuksista, lihasvoimasta,
tasapainosta, kävelynopeudesta jne., mutta sen merkitystä tulee aina arvioida
suhteessa asiakkaan yksilölliseen elämäntilanteeseen ja kokemukseen.
Fysioterapeutti selvittää tutkimisen tulokset ja niistä tehdyt tulkinnat asiakkaalle tarkoituksenmukaisella ja luotettavalla tavalla ottaen huomioon asiakkaan voimavarat sekä odotukset. Fysioterapeuttisen tutkimisen tulosten pohjalta fysioterapeutti laatii kliiniseen päättelyyn perustuen yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan toimintakykyä ja toimintarajoitteita kuvaavan fysioterapeuttisen diagnoosin sekä fysioterapeuttiset tavoitteet tulevan intervention lähtökohdaksi.
Fysioterapian työyhteisössä on selkeästi sovittu, mitä ja millaisilla mittareilla toimintakyvyn edistymistä seurataan (em 42%, sm 44%)
Fysioterapiassa arvioidaan ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet tasolla (esim. kipu, nivelten liikkuvuus, lihasvoima; 96%), suoritukset tasolla (esim. asennon vaihtaminen, käveleminen, liikkuminen; 94%) osallistumisen tasolla (esim. kotitaloustehtävät, työ, virkistyminen ja vapaa-aika; 72%) Lisäksi arvioinnissa huomioidaan ympäristöön liittyviä tekijöitä (fyysinen, sosiaalinen ja asenneympäristö; 61%).
Fysioterapiassa arvioidaan potilaan/asiakkaan yksilöllisiä tekijöitä (81%) ja dokumentoidaan potilaan/asiakkaan toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia (82%).
Jyväskylän Yliopiston tekemässä fysioterapeuttien ydinosaaminen -tutkimuksessa tutkimisenosaamista koskevat tulokset
Kliininen päättely
Fysioterapiassa kliininen päättely ja johtopäätösten teko tarkoittavat analyyttista ja kriittistä ajattelua laadittaessa esitietoihin sekä alustaviin tutkimuslöydöksiin perustuvia olettamuksia tarkempaa fysioterapeuttista tutkimista varten. Kliinisessä päättelyssä fysioterapeutti analysoi ja arvioi havaitsemiaan oireita ja löydöksiä sekä tekee niistä synteesiä yhdessä asiakkaan kanssa. Tutkimuslöydösten ja asiakkaan odotusten ja kokemusten lisäksi fysioterapeutti ottaa huomioon ympäristön ja yhteiskunnan mahdollisuudet ja rajoitukset sekä konsultoi muita ammattilaisia ja asiakkaan lähiyhteisöä.
Fysioterapeuttinen diagnoosi
Fysioterapeuttinen diagnoosi on kliinisen päättelyprosessin tulos. Se kuvaa asiakkaan toimintakykyä, sekä voimavaroja ja toimintarajoitteita sekä niihin johtaneita tekijöitä hänen omassa ympäristössään. Fysioterapeuttinen diagnoosi ohjaa terapian tavoitteiden asettamista, fysioterapiasuunnitelman laatimista, fysioterapian toteuttamista sekä asiakkaan fysioterapiaan että kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä ja viestintää.
Fysioterapianimikkeistö:
Fysioterapianimikkeistö on numerokoodein varustettu luokittelu fysioterapiapalveluiden ja fysioterapeutin työn sisällöstä. Valtakunnallinen nimikkeistö kattaa kaikki keskeiset fysioterapian toiminta-alueet.
Fysioterapianimikkeistö tarjoaa yhdenmukaisen ja yhteismitallisen työvälineen fysioterapeutin työn sisällön tarkasteluun. Keskeisiä käyttötarkoituksia ovat asiakastyön dokumentointi ja tilastointi, palveluista tiedottamisen sekä palvelujen sisällön määrittäminen ja tuotteistus. Lisäksi nimikkeistö toimii termistön ja kielenkäytön yhtenäistäjänä, ajankäytön analysoinnin apuna sekä alaan perehdyttäjänä.
Nimikkeistö löytyy osoitteesta:
Terapia- ja arviontiosaamisen osalta fysioterapianimikkeistön otsikoita ovat:
- Fysioterapeuttinen tutkiminen
- Työ- ja toimintakyvyn arviointi
- Fyysisen suorituskyvyn arviointi
- Liikkumisen arviointi
- Kivun tutkiminen ja arviointi
- Fysioterapiasuunnitelman laatiminen
Lääkinnällisen kuntoutuksen potilaiden fysioterapian arviointikeinot ovat olennaisia fysioterapiassa (sm ? 93%)
Jyväskylän Yliopiston tekemässä fysioterapeuttien ydinosaaminen -tutkimuksessa kliinistä päättelyä koskevat tulokset